Surun käsitteleminen | Psykoterapiakeskus Vastaamo

Jonkun toisen ihmisen mielestä pieneltä näyttävä menetys voi aiheuttaa jollekin toiselle suurta surua. Suruun vaikuttavat muun muassa ihmisen persoonallisuus ja mahdolliset aiemmin koetut menetykset. Suru on useimmiten seurausta jostain menetyksestä: esimerkiksi läheisen kuolemasta, parisuhteen päättymisestä, sairastumisesta tai työpaikan menettämisestä. Surun käsittelyyn vaikuttaa sen aiheuttaneen menetyksen luonne sekä suruprosessin aikana saatava tuki.

Ihmisten joskus odotetaan ilmaisevan suruaan juuri tietyillä tavoilla, esimerkiksi itkemällä hautajaisissa tai puhumalla tapahtuneesta. Suremisen muodot ovat kuitenkin yksilöllisiä. Kaikki ihmiset eivät esimerkiksi kykene tai halua ilmaista tunteita muiden läsnä ollessa. Toiset saattavat purkaa suruaan toimintaan. Jotkut saattavat olla vielä lamaantuneita ja shokissa, kun toiset alkavat jo käsitellä tapahtunutta. Kaavamaiset käsitykset suremisesta saattavat aiheuttaa ahdistusta. Pahimmillaan menetyksen kokenut unohtaa, että hänellä on myös oikeus tuntea iloa elämän hyvistä hetkistä. Sureva ihminen käsittelee tapahtunutta itseään, ei muita ihmisiä varten.

Suruun liittyy useita erilaisia tunteita

suunnatonta ikävää

halua kieltää tapahtunut

hylätyksi tulemisen tunnetta

turvattomuutta

merkityksettömyyttä

ahdistusta

syyllisyyttä

vihaa

Myös keho voi reagoida suruun

päätä särkee

vatsa oireilee

tulee muistikatkoja

väsymystä

lihasjäykkyyttä

paniikkihäiriön oireita

Traumaattisten kriisien seurauksena ilmenevässä surussa erilaiset aistiharhatkin ovat mahdollisia. Ihminen voi esimerkiksi uskoa kuulevansa kuolleen ihmisen äänen jossain.

Surulliset tunteet ja ajatukset tulevat usein aalloissa, toisena päivänä on vaikeampaa kuin toisena. Vähän kerrassaan tunteet alkavat yleensä tasaantua ja menetyksen kanssa pystyy elämään. Joskus suru voi pitkittyä tai muuttua masennukseksi, erityisesti silloin ulkopuolisesta avusta saattaa olla hyötyä.

Suositeltavat terapeutit

Jaana Svinhufvud

psykoterapeutti, työnohjaaja

Vastaanotto: Kipparinkatu 1, Lappeenranta

Palvelukielet: suomi

Kohderyhmä: aikuiset, nuoret

Kela-oikeudet: vaativa lääkinnällinen kuntoutus, yksilöterapia

Suuntaus: kriisi- ja traumaterapia

Koulutus: EMDR-terapeutti II-taso, vakavien traumojen ja dissosiaatiohäiriöiden arviointi ja hoito, emotionaalisen trauman hoito (5pvä), sairaanhoitaja, työnohjaaja, diakonissa

Kokemus: ahdistuneisuushäiriöt, defusing, dissosiaatio, EMDR-terapia, fobiat, hengelliset asiat, kaksisuuntainen mielialahäiriö, kriisi- ja traumaterapia, kriisi- ja tukikeskustelut, masennus, pakko-oireinen häiriö OCD, purkukeskustelu, riippuvuudet, sosiaalisten tilanteiden pelko, surun käsitteleminen, traumaattiset elämäntilanteet, työssäjaksaminen, työuupumus, voimaannuttava lyhytterapia

Sanna Värtö

psykoterapeutti, psykologi

Vastaanotto: Kipparinkatu 1, Lappeenranta

Palvelukielet: suomi

Kohderyhmä: aikuiset, nuoret

Kela-oikeudet: toistaiseksi ei mahdollisuutta ottaa uusia kela-asiakkaita, vanhempien ohjaus, yksilöterapia

Suuntaus: kognitiivinen

Koulutus: kognitiivinen psykoterapeutti YET, psykologi, psykologian maisteri PsM

Kokemus: ahdistuneisuushäiriöt, dissosiaatio, fobiat, kaksisuuntainen mielialahäiriö, kriisi- ja tukikeskustelut, masennus, pakko-oireinen häiriö OCD, psykologiset tutkimukset, skitsofrenia, sosiaalisten tilanteiden pelko, surun käsitteleminen, traumaattiset elämäntilanteet, työssäjaksaminen, työuupumus, vanhempainohjaus ja -tuki, vauva- ja pikkulapsiperheet

Surun käsitteleminen Jokaisella on oikeus surra omalla tavallaan.

Suruun liittyy useita erilaisia tunteita

Myös keho voi reagoida suruun

Jaana Svinhufvud

Sanna Värtö

Terapiamuodot

Verkkoneuvonta

Surun käsitteleminen
Jokaisella on oikeus surra omalla tavallaan.