Pakkoajatukset ovat pakonomaisesti mieleen tulevia ahdistavia ajatuksia, mielikuvia, ideoita tai pyrkimyksiä. Usein ne liittyvät aggressioihin, seksiin, likaisuuteen, terveyteen, uskontoon, vahingontekoon ja täsmällisyyteen.
Pakkotoiminnot ovat toistuvia, päämäärätietoisia ja jäykän stereotyyppisiä käytöstapoja. Henkilö yrittää tiedostamattaan helpottaa niiden avulla pakkoajatusten herättämää ahdistusta. Tavallisia pakkotoimintoja ovat peseminen, tarkastaminen, ylenpalttinen järjestely tai järjestelmällisyys, laskeminen, toistaminen ja keräileminen.
Pakko-oireisen häiriön hoidossa paras tulos saadaan yhdistämällä lääkehoito ja käyttäytymisterapeuttiset menetelmät. Joskus riittävä hoitotulos saadaan pelkällä käyttäytymisterapialla, jossa henkilö altistetaan pakko-oireita laukaiseville tilanteille tai mielikuville ja häntä opetetaan pysäyttämään pakonomainen käytöstapansa. Psykodynaamiset psykoterapiat voivat joskus lievittää pakko-oireiden taustalla olevia ahdistavia tunnetiloja.
Vaikea pakko-oireinen häiriö edellyttää aina lääkehoitoa tai ainakin sen johdonmukaista kokeilemista. Pelkkä lääkehoito riittää vain harvoin poistamaan pakko-oireet kokonaan. Myös pääosin lääkkeelliseen hoitoon kannattaa aina mahdollisuuksien mukaan liittää asianmukainen psykoterapia.