Biologisten vanhempien tuki sijaishuollossa | Psykoterapiakeskus Vastaamo

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta ajatellen vanhempien tukeminen ja kuntouttaminen on entistäkin tärkeämpi osa lastensuojelua. Tukea vanhemmille tulisi tarjota aktiivisesti. Lapsen sijoittaminen

kodin ulkopuolelle on aina kriisi, joka koskee kaikkia perheenjäseniä. Kun vanhemmille/perheenjäsenille tarjotaan yksilöllistä tukea heillä on paremmat mahdollisuudet selviytyä kriisistä ja sopeutua

uuteen elämäntilanteeseen, ja omalla tavallaan asettua tukemaan lapsensa sijoitusta. Tämä helpottaa myös lapsen vointia ja sijaishuoltopaikkaan asettumista. Usein lapsella on myös huolta vanhemmasta, ja häntä helpottaa, kun hän tietää vanhemman saavan apua haastavassa elämäntilanteessa.

Tukikäyntien tavoitteena on syntymävanhempien kriisin läpikäyminen, selviytymisen tukeminen, oman

elämänhallinnan ja vanhemmuuden vahvistaminen sekä rinnakkaisvanhemmuuteen liittyvät pohdinnat. Kun vanhempi voimaantuu, lapsen hyvinvointi lisääntyy. Käyntejä on hyvä olla 6-10, jotta asiaan liittyvät tärkeät teemat ehditään käsitellä ja vanhemmalla on aikaa asioiden työstämiseen ja sisäistämiseen sekä tulevaisuuden suunnitelmien pohtimiseen.

Vastaavasti sijaisvanhemmille/sijaishuoltopaikoille on etua siitä, että he pääsevät rauhassa pohtimaan kasvatus- ja huolenpitotehtäväänsä ja siihen liittyviä tunnereaktioita - etenkin, jos tehtävä on tekijöilleen uusi tai sijoitettu lapsi on erityisen haastava. Sijoituksen luonne (lyhyt/pitkä,yhteistyössä tehty/vastentahtoinen) vaikuttaa myös sijaishuollon tavoitteisiin, syntymävanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön ja sijoituksen onnistumiseen.Riittävä eri osapuolten tukeminen edesauttaa yhteistyön sujumista ja tukee lapsen hyvinvointia, niin etteivät sijoitukset epäonnistu tuen puutteessa.