Kuntakumppanuus
Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden kehitys

Mielenterveyspalveluiden tarve kasvaa vuosittain. Samaan aikaan palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden halutaan paranevan. Seurauksena on yhteiskunnan kannalta kestämätön yhtälö, ellei palveluiden tuotantotapaa kehitetä radikaalisti.
Mielenterveys, masennus, ahdistus, uupumus
MITEN SELVIÄN PELOISTANI?

Yhä useampi kansalainen hakee verkosta vastauksia ja ratkaisuja mielenterveytensä ylläpitämiseen. Monet kunnat ovat jo kokeilleet ammatillista verkkoneuvontaa ohjatakseen asiakkaita oikea-aikaisesti oikean palvelun piiriin ja ennaltaehkäistäkseen ongelmien vaikeutuessa kasvavia hoitokustannuksia. Kunnat voisivat ottaa vielä proaktiivisemman roolin hakemalla asiakkaita entistä varhaisemmassa vaiheessa tieto-, vertaistuki-, itsehoito- ja neuvontapalveluiden piiriin esimerkiksi sosiaaliseen mediaan automatisoidun etsivän työn avulla.

Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut verkossa

Netissä pienetkin kunnat voivat järjestää moniammatilliset palvelut yhdelle luukulle vaikka usealla eri kielellä. Nettipalvelut vähentävät tuotannon riippuvuutta henkilöstöresursseista, mikä vapauttaa enemmän kapasiteettia niille asiakkaille, jotka todella tarvitsevat kasvokkain tuotettavaa palvelua.

Olemme tehneet palvelutuotantoa ja kehitysyhteistyötä mm. seuraavien alueiden kuntien kanssa:


Espoon kaupunki

Vastaamo helpottaa neuvoloiden työtä

Espoon kaupungin kokemukset Vastaamosta ovat olleet myönteisiä. Neuvoloiden, koulujen, vanhempien, sekä Vastaamon edustajien yhteistyö on antanut kaupungin työntekijöiden mukaan heille selvästi uutta 'kättä pitempää' palvelujen tuottamisessa. Mukana olleissa neuvoloissa 87,9 % työntekijöistä koki Vastaamon helpottaneen heidän työtään.

Vastaamo madaltanut sosiaalipalvelveluiden käyttökynnystä

Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä palvelun nopeuteen. Sosiaalityöntekijät ovat raportoineet asiakkaiden rohkaistuneen ottamaan esille ongelmia, joita kasvokkain ei ole tohdittu ottaa puheeksi. Myös nimettömänä toimiminen on alentanut kynnystä ottaa esille mieltä askarruttavia asioita.

”Kaikki kunnat miettivät miten lisätä sähköisiä palveluja. Vastaamo on juuri tähän sopiva väline”, sanoo Espoon perusturvajohtaja Juha Metso. Hän näkee kolme vahvaa syytä ottaa Vastaamo käyttöön:

  1. ”Yhä useampi kuntalainen haluaa asioida verkossa, joten kunnankin on mentävä vahvasti verkkoon.”
  2. ”Kunnalla ei ole mahdollista kysynnän jatkuvasti kasvaessa toteuttaa kaikkia tarpeita vanhoilla palvelun tuottamisen keinoilla.”
  3. ”Kohdentamalla osa toiminnasta verkkoon, voidaan toisaalla palvella perinteisellä tavalla niitä, joille se on välttämätöntä.”

Juha Metso pitää Vastaamoa asiakasystävällisenä palveluna, joka antaa kunnalle uusia toimintamahdollisuuksia. Katso koko Juha Metson haastattelu Kunta.tv:stä, tai lue Espoon pilotin tuloksista SlideSharesta.


Kainuun maakunta

Kuntalaiset tyytyväisiä ja oma henkilökunta innokas kehittämään palvelua

Kainuussa pilotoitiin Vastaamoa toukokuusta joulukuuhun 2011. Kainuun maakunta –kuntayhtymä vastaa lähes 80.000 kainuulaisen ja kahdeksan kunnan sote -palveluista. Pienin kuntayhtymään kuuluva kunta on 1.500 asukkaan Ristijärvi ja suurin 38.000 asukkaan Kajaani.

Ennakko-odotukset palvelusta olivat myönteiset. ”Halusimme katsoa millainen valmius ja halu vanhemmilla on käyttää nettipalveluja. Toisaalta odotimme myös palautetta työntekijöiltä tällaisesta toiminnasta”, kertovat kehittämisjohtaja Marita Pikkarainen ja sosiaalialan erikoissuunnittelija Marja-Liisa Ruokolainen kuntayhtymästä.

Vastaamon palveluseteleitä jaettiin neuvolasta, perheneuvolasta, perhetyöstä ja lastenvalvojilta. Loppukäyttäjiä olivat vanhemmat, sekä äidit että isät.

”Palvelun käyttäjät ovat olleet hyvin tyytyväisiä. Työntekijät taas ottivat palvelun avosylin vastaan ja olivat innokkaita kehittämään sitä jatkossa. Asiakkaat ovat korostaneet vastausten tulon nopeutta ja sitä, että asioiden pukemien kirjalliseen muotoon on jo sinänsä osa tukea. Samoin ajasta ja paikasta riippumattomuuteen oltiin tyytyväisiä.”

”Pienellä paikkakunnalla auttajat voivat olla liiankin tuttuja ihmisiä. Anonymiteetti rohkaisi kysymään vaikeitakin kysymyksiä”, kertovat Pikkarainen ja Ruokolainen.

Soveltamiskohteita on useita

Kainuussa nähdään Vastaamon kaltaiselle palvelulle useita sovelluskohteita: Verkkoneuvola, parisuhdeneuvonta, kiusattujen tuki, perhekoulut, oppilashuolto, terveystiedon välitys ja seksuaaliterveyteen liittyvä neuvonta, sekä monikulttuurinen tuki yleensä. Vastaamo voitaisiin tavalla tai toisella liittää Kainuun omahoitopalveluun.

Marita Pikkaraisen ja Marja-Liisa Ruokolaisen mukaan kriittinen paikka palvelussa on palveluseteleiden jakelu ja markkinointi. Etukäteen jo epäilytti se, miten työntekijät muistavat ja onnistuvat niiden jakamisessa.

Vastaamolla voi olla roolia mm. myös poikiin liittyvässä syrjäytymisvaarassa ja sen torjumisessa, mutta pojat pitäisi saada paremmin toiminnan piiriin. Nyt helpoiten tavoitetaan äidit, naiset ja tytöt.

Kainuun asiantuntijoiden mukaan nettineuvonta istuu hyvin varhaisen puuttumisen periaatteeseen ja he korostavat palvelun tuottajan luotettavuutta.

Verkkopalvelu antaa kunnan sosiaali- ja terveystoimessa mahdollisuuden uudenlaiselle resurssien jaolle. Se mahdollistaa entistä asiakaslähtöisemmän ja tehokkaamman palvelun, erityisesti myös harvaan asutuilla alueilla. ”Tällainen toiminta antaa kuntalaisille valinnan mahdollisuuksia ja tasa-arvoistaa heitä”, Pikkarainen ja Ruokolainen arvioivat.

Vastaamon kuntakumppaneita

Espoon perustuvajohtaja Juha Metso

Espoon perusturvajohtaja Juha Metso arvioi, että verkosta perheet voivat helposti saada huuhaatietoa, joka tekee elämän vaikeaksi. Vastaamosta sen sijaan saadaan laadukasta ja ammattilaisten välittämää neuvontaa myös kiperiin ongelmiin.

Kainuun Kehittämisjohtaja Marita Pikkarainen

Kainuun maakunnan kuntayhtymän kehittämisjohtaja Marita Pikkarainen (vasemmalla) ja erikoissuunnittelija Marja-Liisa Ruokolainen toivovat lisää keskustelua siitä, miten nettineuvonta muuttaa palvelukokonaisuutta. Kokemukset Vastaamosta olivat Kainuussa myönteisiä.